Sairauksia

**********************************************************************************************

Englanninkääpiöterriereiden virallinen sairauslista ei ollut kovin pitkä, kun hankin ensimmäisen koirani eli v. 1998. Silloin puhuttiin patellasta, legg calve perthesistä ja sikaripunkista. Meni vuosia ennen kuin törmäsiin ensimmäiseen patella tapaukseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että koirakanta Suomessa oli tuolloin hyvin pieni, vain noin 60 yksilöä. Kymmenessä vuodessa koiramäärä on lisääntynyt huimasti ja kanta on suhteellisen nuori.

Enkkupopulaation kasvun myötä erilaisia sairauksia on ilmennyt. Vuoden 2006 keväällä rodun harrastajat heräsivät silmätutkimusten tarpeellisuuteen. Tätä ennen silmiä oli tutkittu satunnaisesti ja lähinnä kertaluontoisesti nuorilta koirilta. Ensimmäinen MRD tulos säikäytti koiranomistajat ja siitä voidaan sanoa silmätarkastusten alkaneen. Hyvin pian totesimme, että suurin ongelmamme tulee olemaan HC eli perinnöllinen kaihi. HC tapauksia tuli vuonna 2006 ilmi 4. Yksi koirista oli tutkimushetkellä 5v ja 9kk vanha, muut yli seitsemän vuotiaita. Kasvattajien kesken käytiin paljon keskustelua kaihiongelman puitteissa ja myös rodun kotimaahan oltiin yhteydessä asian tiimoilta. Iso-Britannian kasvattajien kanta asiaan oli, ettei heillä vastaavaa ongelmaa ole ja asenne on myös tänä päivänä sama.

Suomessa silmätutkimuksia suositellaan kaikille jalostuskäyttössä oleville koirille ja lähes poikkeuksetta tätä suositusta noudatetaan. Virallinen silmätutkimus kertoo onko koira HC sairas vai ilmiasultaan terve eli sairausgeenin kantaja tai täysin terve. Enkut ovat mukana Hannes Lohen kansainvälisessä koirageenitutkimuksessa. Tässä lainaus tutkimuksen omilta sivuilta:

"Geenitutkimuksen varsinaiset hyödyt näkyvät vasta lähitulevaisuudessa. Omistajille, kasvattajille ja eri roduille menestyksekäs tutkimus on mullistavaa, sillä tutkimuksen tarkoituksena on löytää perinnöllisten sairauksien syitä, geenivirheitä, ja kehittää niihin DNA-testejä. DNA-testillä kasvattaja ja rotuyhdistys voivat ryhtyä järjestelmällisesti vastustamaan sairauksia ja jopa hävittää ne rodusta kokonaan.   Astutukseen voidaan valita testin perusteella koirat niin, että sairaus häviää ja samalla voidaan huolehtia rodun perimän monimuotoisuudesta. Terveitä kantajakoiriakin voidaan käyttää hyvillä mielin, kun astutuspartnerit on testattu. Tässä muutamia hyötyjä:

1) päästään järjestelmällisesti vastustamaan sairautta rodussa, rodun terveempi tulevaisuus  

2) kasvattaja voi testata pentueensa ennen rekisteröintiä ja tietää sitten mitä myy ostajalle 

3) ostaja voi hyvillä mielin hankkia pennun, joka on testattu ja sairastumisriski tiedetään

4) DNA-testaus mahdollistaa kantajakoirienkin käytön, linjoja ei tarvite sulkea turhaan, tämä laajentaa jalostuspopulaatiota ja turvaa paremmin rodun perimän monimuotoisuutta

5) kasvattaja voi testata tuontikoiransa ennen kuin tekee osto- tai astutuspäätöksiä, ei enää "sikaa säkissä" ulkomailta 

Testaustoiminta tule osaksi koiranjalostusta ja nostaa koirien hintaa.  Ostajat vaativat kasvattajaa testaamaan koiransa, mutta toisaalta maksavat mielellään muutaman kympin lisähintaa, kun tietävät, että koira ei todennäköisesti tule sairastumaan ainakaan kyseiseen sairauteen.  Sairas koira voi olla suuri vaiva ja kustannus ostajalle ja kasvattajalle. Geenitukimus tulee mullistamaan koiranjalostuksen lähivuosina."

Tässä toinen lainaus HC tutkimuksesta:

"HC (perinnöllinen harmaakaihi)

Lähes kaikissa koiraroduissa tavataan perinnöllistä harmaakaihia (HC). Harmaakaihissa silmän linssiin muodostuu samentumia, jotka saattavat haitata koiran näköä tai jopa johtaa koiran sokeutumiseen. Monissa roduissa tyypillinen muoto HC:sta on posterioripolaarinen HC, joka diagnosoidaan koirista yleensä nuorena, alle 4-vuotiaana. Myös muita muotoja perinnöllisestä harmaakaihista diagnosoidaan eri roduista. Usein koirat sairastuvat muun tyypin kaihiin vanhemmalla iällä. Myös monilla vanhoilla koirilla tavataan vanhuusiän kaihia, joka ei ole perinnöllistä. Harmaakaihitutkimuksessa mukana on kymmeniä eri rotuja. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena ovat erityisesti ns. pohjoiset rodut: samojedi, siperianhusky, alaskanmalamuutti, karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva. Englantilainen tutkimusryhmä on jo onnistunut paikantamaan HC:tä aiheuttavan mutaation australianpaimenkoirilta. HC tutkimusta tehdään yhteistyössä Englantilaisen Animal Health Trustin kanssa. Ihmiseltä tunnetaan yli 20 kaihigeeniä."

Tulevaisuuden haasteena olisi saada rodun kotimaan kasvattajat tutkituttamaan enkkujensa silmät ja lähtemään mukaan HC tutkimukseen. Geenitestin saamiseksi verinäytteitä tulisi saada 100-200 koiralta. Tällä hetkellä enkuilta on saatu kasaan vajaa 60 näytettä. Englantilaisten osallistuminen nopeuttaisi tarvittavan näytemäärän saamista ja näin mahdollisen geenitestin kehittämistä.